Miten näemme värit?
Minkä värinen on punainen villapaita?
Ripustat kirkkaanpunaisen villapaidan pimeään huoneeseen ja valaiset sitä pelkällä vihreällä valolla. Näyttääkö se punaiselta, vihreältä vai joltain muulta? Ratkaistaksemme sen meidän pitää ensin selvittää, mitä näkeminen oikeastaan tarkoittaa.
Näkeminen on valon pyydystämistä
Näet esineen vain silloin, kun siitä tulee valoa silmääsi. Lamppu tai Aurinko valaisee ympärillä olevia esineitä, valo heijastuu niistä joka suuntaan ja vähän siitä päätyy silmään asti. Pimeässä, jossa valoa ei ole, et näe mitään.
Valkoinen valo on värien sekoitus
Auringon tai hehkulampun valo on kaikkien sateenkaaren värien sekoitus. Värit eroavat toisistaan aallonpituudeltaan: punaisella on pisimmät aallot, sinisellä ja violetilla lyhyimmät. Prisma tai sadepisarat voivat hajottaa valkoisen valon väreiksi.
Silmä on kuin kamera
Valo tulee silmään pupillin kautta, ja mykiö muodostaa siitä kuvan silmän takaseinälle, verkkokalvolle. Verkkokalvoa peittävät miljoonat pikkuruiset valolle herkät solut. Ne kertovat aivoille, kuinka paljon valoa niihin on osunut.
Kolmenlaiset tapit
Värit erottavat toisistaan verkkokalvon kolmenlaiset solut, joita kutsutaan tapeiksi: punaiset ovat herkkiä lähinnä pitkille aalloille, vihreät keskipitkille ja siniset lyhyille. Aivot vertaavat, kuinka voimakkaasti kukin laji reagoi, ja päättelevät siitä värin.
Keltaista kahdesta väristä
Keltainen valo ärsyttää punaisia ja vihreitä tappeja yhtä aikaa. Täsmälleen samalla tavalla niitä ärsyttää kuitenkin myös punaisen ja vihreän valon sekoitus, eikä silmä huomaa eroa. Siksi näyttö pystyy kokoamaan useimmat värit vain kolmesta: pikkuruisista punaisista, vihreistä ja sinisistä pisteistä.
Tarkista itse
Tiputa puhelimen näytölle pieni vesipisara ja avaa valkoinen sivu. Pisara toimii suurennuslasina, ja sen alta näet, että valkoinen on oikeasti valtava määrä pikkuruisia punaisia, vihreitä ja sinisiä pisteitä. Keltaisella alueella palavat vain punaiset ja vihreät.
Miksi villapaita on punainen
Villapaita ei itse loista, se vain heijastaa siihen osuvaa valoa. Sen väriaine imee vihreän ja sinisen ja heijastaa enimmäkseen punaista, ja se tulee silmään. Valkoinen paperi heijastaa kaikkia värejä, musta T-paita tuskin mitään.
Punainen villapaita vihreässä valossa
Villapaita imee vihreän valon, eikä punaista, jota se voisi heijastaa, ole vihreässä valossa lainkaan. Siitä ei siis tule silmään juuri mitään, ja esineen, josta ei tule valoa, näemme mustana. Villapaita näyttää lähes mustalta.
Kokeile tomaatilla
Avaa pimeässä huoneessa puhelimeen kuva, joka on kokonaan vihreä, ja valaise sillä tomaattia tai punaista T-paitaa. Punainen tummuu lähes mustaksi. Näyttö loistaa nyt pelkkää vihreää, eikä siinä ole punaista valoa, jota tomaatti heijastaisi.
Hämärässä värit katoavat
Hämärässä työn ottavat hoitaakseen sauvat, toiset verkkokalvon solut. Ne ovat paljon tappeja herkempiä, mutta niitä on vain yhtä lajia, joten ne eivät erota värejä. Siksi kuunvalossa värit katoavat ja kaikki näyttää harmaalta.
Mitä värisokeus on?
Värisokea ihminen ei yleensä näe mustavalkoisena. Useimmiten hänen punaiset tai vihreät tappinsa toimivat toisin tai puuttuvat kokonaan, ja silloin aivot erottavat punaisen vihreästä huonosti. Sitä on noin yhdellä miehellä kahdestatoista.
Näemmekö saman punaisen?
Värin kokoavat vasta aivot, ja kun kaksi ihmistä on samaa mieltä siitä, että omena on punainen, tiedämme vain, että he molemmat erottavat värit samalla tavalla. Sinun punaisesi voi näyttää aivan erilaiselta kuin ystäväsi punainen. Ettekä saa sitä koskaan selville, koska kenenkään toisen päähän ei voi kurkistaa.
Eli miten näemme värit?
Näemme valon, joka tulee esineistä silmään, ja esineet imevät osan sen väreistä. Kolmenlaiset tapit tallentavat sen, mitä jää jäljelle, ja siitä, kuinka voimakkaasti kukin reagoi, aivot kokoavat värin. Siksi punainen villapaita muuttuu vihreässä valossa mustaksi.