Miksi meillä on karkausvuosia?

Helmikuussa on yleensä 28 päivää. Joka neljäs vuosi siihen tulee kuitenkin lisäpäivä, 29. helmikuuta. Sellaista vuotta sanotaan karkausvuodeksi.

Vuorokausi on yksi pyörähdys

Maa pyörii kuin hyrrä. Keskipäivästä keskipäivään se kääntyy kerran ympäri Aurinkoon nähden, ja se on yksi vuorokausi. Kalenteri laskee vain kokonaisia päiviä.

Vuosi on yksi kierros

Samalla Maa kiertää Aurinkoa. Yksi kierros kestää vuoden. Sinä aikana kevät, kesä, syksy ja talvi vaihtuvat.

Se ei mene tasan

Keväästä kevääseen ei kulu tasan kokonaisia päiviä, vaan 365 vuorokautta, 5 tuntia ja 49 minuuttia. Kun 365 päivää on kulunut, Maalla on siis vielä melkein neljännespäivän matka jäljellä.

Kalenteri liukuisi

Jos joka vuodessa olisi vain 365 päivää, kevät alkaisi joka vuosi melkein 6 tuntia myöhemmin. Neljässä vuodessa päivän, 120 vuodessa kuukauden. Noin 600 vuoden päästä joulu olisi keskellä kesää.

Caesar lisää päivän

Julius Caesarin aikaan roomalaisten kalenteri oli sekaisin. Papit lisäsivät siihen kokonaisia kuukausia silloin, kun heille sopi, ja se oli noin kolme kuukautta pielessä vuodenaikoihin nähden. Caesar otti siksi käyttöön uuden, juliaanisen kalenterin: vuodessa on 365 päivää ja joka neljännessä vuodessa yksi lisää, koska neljä puuttuvaa neljännespäivää tekee kokonaisen päivän. Jotta kalenteri saatiin kohdalleen, vuosi 46 eaa. kesti 445 päivää.

Neljännespäivä on vähän liikaa

Caesarin kalenteri pienensi ongelmaa paljon, mutta ei poistanut sitä. Vuosi ei nimittäin ole 365 päivää pidempi kokonaista 6 tuntia, vaan vain 5 tuntia ja 49 minuuttia. Karkauspäivät lisäävät siis joka vuosi 11 minuuttia liikaa, ja kevät tulee kalenterissa koko ajan vähän aikaisemmin, tosin paljon hitaammin kuin ennen. Ihmisiän aikana sitä ei huomaa kukaan, mutta 128 vuodessa siitä kertyy kokonainen päivä ja 1 000 vuodessa melkein kahdeksan.

Kymmenen päivää, joita ei ollut

Kevät tuli siis kalenterissa yhä aikaisemmin. Se alkoi 1500-luvulla jo 11. maaliskuuta eikä 21. maaliskuuta, johon se osui vuonna 325, kun kirkko vahvisti pääsiäisen säännöt. Eniten se haittasi kirkkoa: pääsiäisen päivämäärä lasketaan kevään alusta, ja siirtyneen kalenterin myötä pääsiäinen loittoni siitä. Paavi Gregorius XIII jätti siksi vuonna 1582 pois kymmenen päivää: torstaita 4. lokakuuta seurasi suoraan perjantai 15. lokakuuta.

Sääntö vuosisadoille

Näin syntyi nykyinen gregoriaaninen kalenteri, joka on nimetty paavi Gregoriuksen mukaan. Siinä neljällä jaollinen vuosi on karkausvuosi. Jos se on kuitenkin jaollinen sadalla, se ei ole, ja jos se on jaollinen neljälläsadalla, se on taas. Siksi vuosi 2000 oli karkausvuosi, mutta 2100 ei ole. Caesarin kalenteri lisää nimittäin 400 vuodessa noin kolme päivää liikaa, ja uusi sääntö jättää juuri ne kolme päivää pois.

Ei vieläkään aivan tarkka

Gregoriaaninenkaan kalenteri ei ole täydellinen. Sen vuosi kestää keskimäärin 365 vuorokautta, 5 tuntia, 49 minuuttia ja 12 sekuntia, todellinen vuosi tarkemmin 365 vuorokautta, 5 tuntia, 48 minuuttia ja 45 sekuntia. Ylimääräistä jää siis 27 sekuntia vuodessa, ja kalenteri liukuu yhä, mutta kokonaisen päivän vasta noin 3 200 vuodessa.

Miksi siis meillä on karkausvuosia?

Koska Maa kiertää Auringon 365 vuorokaudessa ja melkein 6 tunnissa, ja kalenteri tuntee vain kokonaisia päiviä. Karkausvuosien ansiosta kevät alkaa yhä noin 21. maaliskuuta. Vuosisatasäännön ansiosta kalenteri liukuu vain noin päivän 3 200 vuodessa.